Books

Kävin jo jokin aikaa sitten kirjastossa ja lainasin hetken mielijohteesta kiinnostavia kirjoja aika paljon.

Johda ihmistä - psykologiaa johtajille. Erittäin mielenkiintoinen aihe ja hyvin kirjoitettu kirja. Loppuun asti en kuitenkaan kerennyt lukea kun kirjasta oli varaus ja piti palauttaa. Mutta mieli tekis ostaa kirja jopa ittelle.

Muodin vuosikymmenet. Selailin, en lukenut, en ikinä saanut aikaiseksi.

Digifotokoulu. Liian teknisesti kirjotettu ja luotaantyöntävä jo sen takia. Kiinnostusta kuvaamiseen olisi, mutta ei nappaa kyllä tällä tyylillä.

Alastonvalokuvaus. Mietin eka et enhän mä tätä kehtaa laittaa, mut miksen. Ihminen on alasti kauneimmillaan ja myös haavoittuvaisimmillaan, siis erittäin kuvauksellinen. En ole ikinä alastonvalokuvausta kokeillut, mutta olis kyllä kiva joskus kokeillakin. Selailin ja luin sieltä täältä.

Digijärkkärikirja. Alotin lukemaan. Luin ehkä 10 sivua. Mut tekninen ja liian yksityiskohtainen lähestymistapa kyllä tässäkin tapauksessa teki touhun tylsäksi ja kesken jäi.

Kuvaa asenteella! Loistava kirja. Kiitos Kenneth Lehtinen. Tämä on toinen kirja, jota oikeasti harkitsen hankkivani itselleni jossain vaiheessa. Käytännönläheinen ja kiinnostava tapa lähestyä valokuvausta.

Minä, Mauri Kunnas. Alotin lukemaan, ja selailin vähän. Ehkä kaikista eniten hetken mielijohteesta lainattu kirja. Kukapa ei tykkäisi Koiramäen sankareista ja olisi siksi edes vähän kiinnostunut niiden luojasta? Mulla on toista vuotta itse asiassa jopa Mauri Kunnaksen Koiramäen kalenteri. Se on ihana.

Uppo-Nalle. Ah. Lapsuuden suosikki. Oli pakko lainata ja verestää muistoja. Luin alusta loppuun!

Plumfieldin pojat. Edelleen nuorten osastolta. Lainasin vaan jonkun ja otin mukaan Portugaliin matkalukemiseksi. Vähän kyllä harmitti kun huomasin sitten matkalla takakannesta, että kirja on jatkoa Pikku Miehiä -kirjalle, jota en ole lukenut. Aluksi oli myös vähän tylsä, ehkä siksi ettei tiennyt hahmoja entuudestaan, mutta kun leiriltä loppui vapaa-ajan tekeminen niin kyllähän se siitä sitten tuli ahmittua..

Minne pikkutyttöni katosi. Tää oli esillä jossain esittelyrekissä. Mua kiinnostaa toi aihe, mun mielestä on tosi surullista, miten nykyään lapsuus tuntuu aina vaan lyhenevän ja yhä nuoremmat tytöt alkaa meikkaamaan ja miettimään tosi paljon ulkonäköä. On säälittävää katsoa kun bussissa näkee tosi nuoria tyttöjä (ja kyllä vanhempiakin), jotka unohtaa selvästi itse elämisen, kun näkee oikein kuinka ne miettii koko ajan miltä ne näyttää. Ja peilaalee vielä neljän sekunnin välein bussin ikkunasta, että kaikki hiussuortuvat ja meikit on varmasti kohallaan. Mietityttää, että jos joskus itse on äiti, niin mitenköhän onnistuu kasvattamaan niin, ettei sitten omasta lapsesta tulisi sellanen ulkonäön orja. Mutta eipä ole kovin ajankohtainen murhe kyllä :) En lukenut kirjaa, ehkä vähän alkuinnostuksessa lueskelin alusta. 

Kuten näkyy, en lukenut suurtakaan osaa kirjoista. Silti oli kivaa lainata ja kierrellä kirjastossa ja tehdä löytöjä. Ja tulihan joku joukosta jopa luettua. Kirjastot on jees!

Joulun jälkimaininkeja

Joulu meni menojaan. Joulukortteja askarreltiin tänä vuonna parikin kertaa vähän yllättäen. Ekan kerran tuli isompi sato kun kävin kaverin luona kyläilemässä. Siellä oli käytettävissä vanha laulukirja, joka toimi materiaalina melekein joka kortissa.

Omat lempparit oli ehdottomasti nää eläinkortit. Todella simppelit, mutta silti tosi kivat. Laulukirjasta löyty tosi hauskoja eläinkuvia.

Toisen kerran askerteli mummokaverini luona. Hän sattui juuri olemaan askartelemassa joulukortteja ohjatussa joulukorttiaskartelupajassa kun menin moikkaamaan, ja samalla mäkin askartelin kortin. Siellä tehtiin valmiiden mallien mukaan ja kaikki osatkin oli pääsääntösesti aika valmiita. Helpoksi tehty askartelu.

Joulupaketit paketoin tänäkin vuonna ah niin hemaisevan kauniisiin sanomalehtiin. Ja lahjanaruna käytin paremman puutteessa videokasetin nauhaa. Sitä pysty kihartamaankin, vau.

Nyt kävin viime perjantaina kaverini kanssa Tallinnassa Karnaluksissa, eli aivan mahtavassa käsityötarvikekaupassa. Sieltä tuli haalittua lankoja aikas paljon.. Nyt on jo yhet tumput menossa, sitten olisi tarkoituksena uusia amigurumeja taas väsäillä pitkästä aikaa, kunhan tumput valmistuu.

Itsenäisyyspäivänä käytiin metsästämässä kaverin kanssa itsenäisyyspäivän lyhtykulkuetta, mutta missattiin se. Päädyttiin sitten vaan kiertelemään Kalevan hautausmaalla. Lumiset puut ja kynttilälyhdyt haudoilla teki hautausmaasta todella kauniin.

Hunajapomelo

Kävin alkuviikosta Cittarissa ruokaostoksilla. Fiilistelin superisoa valikoimaa, kun yleensä käyn lähi ässässä. Vaikka S-marketkin on kyllä tosi jees pikku-Salen jälkeen, niin kyllä Prisma ja Cittari on ihan omaa luokkaansa. Ostin sitten heräteostoksena hunajapomelon, ajattelin että kuulostaapa herkulliselta. Tossa pari päivää sitten ajattelin sen välipalaksi popsia ja halkaisin.

Ja se oli joku sitrushedelmä! Mitä ihmettä. Ei menny ihan nappiin välipalasuunnitelma.. Mä aattelin et se olis joku kiva meloonin tapanen, näytti niin meloonilta ja hunajainen nimikin toi meloonin mieleen. Oli kalliskin, taisin joutua pulittaan 2,5e. No, käytin ainakin 1/15 verran sitä sitten lohen maustamiseen sitruunan sijaan, Opin ainakin mikä on hunajapomelo. Ei tarvii toista kertaa ostaa.

Mää tein Sevilla-infopaketin!

Huhhahhei ja jippii. Sain vihdoinkin hypermedian harkkatyön palautettua. Neljä päivää myöhässä, kylläkin. Mutta sain onneks luvallista lisäaikaa kun kysyin, koska en vaan saanut sitä valmiiksi ajoissa. Oli niin paljon ongelmia joita en vaan osannu ratkasta. Ja joissa kaikkitietävä jumalani Googlekaan ei voinut mua auttaa. Nyt vierähti kivi sydämeltä, kun sain lopulta ongelmat ratkastua ja työn palautettua.

Aiheena oli toteuttaa nettisivu tietyin vaatimuksin vapaavalintaisesta aiheesta. Suurin osa teki omat kotisivut, mut mua ei houkutellu tehä sellasta tarinointia itestäni tuntemattomien arvostelijoiden luettavaks, tarinoin täällä sen minkä tarinoin :) Sitten näin, että jollain oli aiheena Lontoon matka ja keksin, että mähän voisin tehdä sen sivun Sevillasta mun näkökulmasta. Siellä kun on enemmän kun kerran tullu käytyä. Ja siitä oli loppupelissä aika hauska kirjotella.

Jos kiinnostaa vilkasta, niin pääset kurkkaamaan sivua tästä. Yksi ongelma siihen vielä jäi (ainakin) ja se on että jos sivua zoomaa pienemmäksi niin gallerianäkymä menee pieleen, ne kuvat ei pysy 3x3 -asetelmassa. Mutta ei voi mitään, ei saa zoomailla pienemmäks sit! Ja oikeastaan en edelleenkään tiedä näkyykö se yhtään samanlaisena muilla koneilla erikokoisilla näytöillä, mutta toivon parasta. Mulla se näkyy nyt ainakin suht fiksun näköisenä. Tai no, sen näköisenä miksikä yritin sitä saada.

Ylistän

Nyt on pakko ylistää verkkokauppa.com:ia huippunopeen toimituksen vuoksi. Niinkin pikkunen juttu kun toimitusaika voi vaikuttaa asiakkaan mielipiteeseen tosi paljon. Tänään kotiin tullessa huomasin että postiluukusta oli kilahtanu lattialle verkkokauppa.comin toimitus ja musta tuntuu että tilasin sieltä vasta eilen! No, tosi asiassa se tais olla jo eilisen eilen eli toissapäivänä siis suomeksi kun tilasin, mut toimitus oli niin nopsaa että ohoi! 

Sitten on pakko myös vähän dissata samaista verkkokauppaa ettei mee liian ylistämiseks. Kyseisestä pistecomista tulee varmaan vähintään kerran viikossa hullun paksu värimainoslehti (en btw tajuu miten voi oikeesti olla kannattavaa mainostaa NIIN paljon) ja sitä selaillessani oon törmänny mitä urpoimpiin tuotteisiin. Aloin joku aika sitten "keräilemään" verkkokauppa.comin urpoja tuotteita. Siis niitä mainoksia, älä luule et juoksen heti ostamaan ne ja säilytän urpokokoelmaa peräkaapissani ja välillä kun kukaan ei näe alan leikkimään kokoelman helmillä. Siis en. Katsokaa ja himoitkaa näitä tekniikan huipentumia:

Planeettaprojektori! Tätä ilman et tule toimeen. Heijasta tähtitaivas kattoosi niin ei tarvitse tähtikaipuun iskiessä kävellä illalla ulos ihanan virkistävään yöilmaan niitä ihailemaan. Voit ihailla niitä kotisohvaltasi!

Tähtiin kyllästyessäsi voit alkaa muurahaisfarmariksi! Unelma-ammatti. Toim. huom. muurahaiset eivät sisälly pakkaukseen!

Mikset ostaisi lapsellesi (tai itsellesi) leikki-imuria? Mua ainakin alkaa heti imuroituttamaan kun katson tota. Kuka lapsi oikeesti himoitsee imurointia? Ja jos himoitsee, imuroikoon samantien oikeella imurilla ni siitä on jotain hyötyäki. 

Tää vois olla tälle aamu-uniselle otukselle aika hyvä (tai sit ei). Herätyskello, joka on muotoiltu niin, että soidessaan sen putoaa lattialle ja alkaa vimmatusti pyörimään edes takasin ja lopulta nouset sammuttamaan sen kun et kestä sen älämölöä. Kyllä olisin ylpeä insinööri jos olisin tämän keksinnön keksinyt. Ainut huono puoli vois olla vaikka että mun kämppis varmaan mm. rakastais tota laitetta. Koska muahan ei tollaset laitteet määräile. Nytkin jätän kännykän aina alas että olis muka pakko nousta sammuttamaan se, ja silti en nouse. Koska tiedän et kohta se lopettaa ja menee automaattisesti torkulle. 

Viimeisenä muttei fiksuimpana esittelen uuden, loistavan, kasattavan, aurinkovoimalla toimivan heinäsirkan!

Tätä laitetta yhteiskuntamme on odottanut. Ja katsokaa hintaa! Halvalla lähtee. Mikset siis laajentaisi farmarintutkintoasi muurahaisista myös heinäsirkkojen puolelle?

Tässä siis viisi pakollista hankintaa tulevalla tilikaudelle. Ja himon iskiessä ei tarvi oottaa kauan - toimitus on todella nopea!

Kuvakurssin satoa

Edellisessä postauksessa jo kerroin henkilökuvauskurssista, jolle osallistuin. Se oli aivan huippu kurssi ja sopi mulle täytellisesti, koska se kesti vaan kolme kertaa. Eli ei tarvinnut siis sitoutua mihinkään pitkäksi aikaa. Kolmas kerta oli kokoontuminen kuvien katselun merkeissä, jokainen oli valinnut itsekuvaamistaan parhaat ja ihailtiin niitä yhessä. Sitten ohjaaja jakoi vielä paperiversiot studiokuvista ja levitettiin ne pöydille ja ihailtiin niitäkin.

Tässä jotain ihania kuvia kurssilta. Seuraavat kuvat on kuvannut kuvausparini Kati Penttinen.

Nämä kuvat oli siis Kati Penttisen käsialaa, upeita otoksia. Mikäs siinä on kuvattana ollessa kun on ihan huippu kuvaaja :) Alun kuvat oli siis mun ja Katin kaupunkikierrokselta ja lopussa oli muutama studio-olosuhteissa räpsästy kuva. Seuraavat kuvat ovat kurssiohjaaja Mauri Pennasen kädenjälkeä kurssin toiselta päivältä, jolloin reviteltiin erilaisten teemojen merkeissä. Mielettömin teema oli rokkiteema, johon sain mun kämppikseltä nahkatakin ja koruja lainaan. Rokkimeikki oli kyllä aikas haastava kun ei tuo tyyppi oo ihan sitä ominta mua.. ja samoin rokkiposeeraaminen oli vaikeeta, miten naama pitää laittaa että se olis rock? :D Heh. Ilmeet oli tosi vaikeita ja käsimerkitkin on ihan kohillaan.. Rokkiteeman lisäksi oli sporttiteema ja juhlateema sekä enkelin siivet, joilla saatiin melkoisia Michelangelon enkelikuvia aikaseksi. Mielestäni kaikista studiokuvista oli ehdottomasti kivoimpia ryhmäkuvat. Kattokaa nyt noita ryhmäkuvia, eli siis noita missä on kaks tai kolme tyyppiä, ne on vaan ihan parhaita <3 p="p">

Valokuvaushupia parhaimmillaan! Ens vuonna uudestaan? Jäi vielä teemoja hampaankoloon..