Hunajapomelo

Kävin alkuviikosta Cittarissa ruokaostoksilla. Fiilistelin superisoa valikoimaa, kun yleensä käyn lähi ässässä. Vaikka S-marketkin on kyllä tosi jees pikku-Salen jälkeen, niin kyllä Prisma ja Cittari on ihan omaa luokkaansa. Ostin sitten heräteostoksena hunajapomelon, ajattelin että kuulostaapa herkulliselta. Tossa pari päivää sitten ajattelin sen välipalaksi popsia ja halkaisin.

Ja se oli joku sitrushedelmä! Mitä ihmettä. Ei menny ihan nappiin välipalasuunnitelma.. Mä aattelin et se olis joku kiva meloonin tapanen, näytti niin meloonilta ja hunajainen nimikin toi meloonin mieleen. Oli kalliskin, taisin joutua pulittaan 2,5e. No, käytin ainakin 1/15 verran sitä sitten lohen maustamiseen sitruunan sijaan, Opin ainakin mikä on hunajapomelo. Ei tarvii toista kertaa ostaa.

Mestarikokki vauhdissa

Kokattiin jo jonkin aikaa sitten Miprun kanssa tuorejuustomuffinsseja. Ei ihan arvioitu turpoamista oikein, mutta herkkua tuli!

Reilu viikko sitten päätin ekaa kertaa kokeilla Riitta-mummin antamaa ohjetta rahkavoitaikinalle, ja leivoin alusta pitäen joulutortut itse. Tuli hyviä, ja ne jopa näyttää suht normeilta. Kokeilin joihinki myös luumuhillon sijasta ja kera vaniljamömmöä, miksikö sitä sitten ikinä kutsutaankaan. Se oli myös ihan hyvä makuyhdistelmä joulutortussa, sekä yksin että luumuhillon kanssa.

Äsken leivoin pipareita. Talon ainoa piparimuotti oli enkeli, joten sillä mentiin. Jostain kumman syystä mun enkelit muistuttaa enemmän aaveita. Jouluhaamuja :D Luovuin enkeleistä, ja piirsin sitten haamuille vielä naamatkin.

Virittäydyin myös joulutunnelmaan laulamalla samalla joululauluja. Ekaa kertaa tänä vuonna tuli kunnon joulufiilis. Korkea aikakin, jouluhan kolkuttaa jo kohta taka-ovella.

Edinburgh

Lähettiin ystäväni Miinan kanssa sunnuntai-iltana lyhyehkölle matkalle Edinburghiin tätini Marin luokse. Lähettiin Edinburghiin, mutta päädyttiin lopulta Kaunasin kautta Vilnaan. Woooot??

Otteita yhdessä kirjoittamastamme matkapäiväkirjasta:

"Lähdimme sunnuntaina 28.11.2010 hyväuskoisina Tampereen lentokentälle. Perill meitä odotti epämiellyttävä yllätys: Edinburghin lento oli peruttu! Koko Skotlanti on Tuiskun tädin Marin mukaan lumesta sekaisin.."

"Hetken aikaa kärvistelimme ankaran päähänoton kourissa, kunnes Tuisku heitti ilmoille ajatuksen, joka sai kimmokkeen viereisen check-in-tiskin Kaunas-kyltistä: lähdetään Liettuaan! Ja ei muuta kuin tiskille, jossa ilmeisen nyrpeä täti joutui keskeyttämään facebookin farmville-pelinsä, hiukan selvittelyä, tivausta, ihmettelyä, kyllästyneitä huokauksia ja tädin käsinkosketeltavaa vittuuntuneisuutta.."

" Saas nähdä kuinka likkojen käy."

"Taksimatkalla (Kaunasin lentokentältä hotellille) ihmeteltiin Kaunasin pimeyttä ja matkamme hulluutta. Kuski pysäytti lopulta taksin johonkin pimeälle takapihalle, ja hetken jo luultiin että meidät nakitettiin johonkin kaameaan ansaan."

"Huone on perus ok, yläkerrassa vaan on joku ihme tupakkatyyppi, joka laukasee palohälytyksen vähän väliä, saa nähdä herätäänkö monesti yöllä. Huomenna ratkotaan sitten matkan kohtaloa! "

"Aamun missio ennen klo 12 check-outia oli saada selvyys siihen, mitä tehdään, missä aikataulussa ja paljonko maksaa. "

"Kadunvarrelta löytyi ihan potentiaaliseksi internet-kahvilaksi luokiteltava paikka, mutta ihmettelimme hintaa (1,20/litaa/min = 3min eurolla). Sitten tajusimme että se onkin solarium! "

" Ja taas, one lasst time internet-kahvilaan, ja siellä päätös: lähdetään Vilnaan, ja katsotaan mitä sitten. "

" Sanoja: atsu = kiitos, val = tunti, gelezinkeliai = juna, tsumki = työnnä ei kun stumti"

"No kyl tää on on lähempänä Suomee ku Lappi! "

"Voisiksä vähän levitellä? "

"Istumme junassa ja lähestymme Vilniusta, joka ei mielestäni kuulosta kyllä kovin uskottavalta pääkaupungin nimeltä. Siitä tulee lähinnä mieleen joku teletappi. "

" Meille avaimet luovuttamaan tullut mieshenkilö ei TODELLAKAAN puhunut englanniksi muita sanoja kuin "cash" ja "okay". "

"Arirangia, korealaista tv-kanavaa iltapuhteiksi. Korealaista draamasarjaa :D "

"Päätettiin lähteä Akropolis - shopping centerille. Käveltiin jääilmassa ehkä 800m päähän bussipysäkille ja venattiin noin 25min bussia nro 2, jonka Cili Pican kiltti tyttö meille eilen neuvoi. Helpommin sanottu kuin tehty. Tai no, päästiin bussiin, mutta arvioitiin sen suunta/reitti väärin..-- .. Käytiin siis lentokentällä asti ja sit samaa reittiä takasin. Se hyvä puoli mokassa oli, että tulipahan tsekattua huominen lentokentälle meno reitti. Ajeltiin siis sillä bussilla (samoilla lipuilla) sellanen reilu tunti. Kaiken lisäks se bussi ajo sen saman paikan ohi josta alunperin lähettiin kävelee ja siitä Akropolikselle kesti ehkä 7min."

"Tiivitaavi, Hipsu, Vilnius, Pai! "

" Vanhassa kaupungissa oli talo, jossa oli paksut pylväät."

" Otettiin kahteen pekkaa pualen metrin pitsa. Oli ns. vitun iso, hyvä että mahtu pöytään! "

" Ja saunassakin käydään kovaa vertailua siitä, kenellä on paras evoluutio-lommo. "

" Opittiin myös vihdoin kirpyklos - sanan merkitys. Oltiin arvattu, että se tarkottaisi kirppistä, ja läheltä piti että oltii oikeessa. Se olikin parturi, mutta sen parturin vieressä oli kuin olikin kirpputori, jossa myös käytiin. "

Siinä aivan upea ihana unohtumaton seikkailumme pähkinänkuoressa, parhaat palat matkapäiviksestä poimittuina :) Kuvat on Miinalla, niitä ei tähän hätiin tule.

Yök.

Aargh. Tein (tai yritin) eilen aamulla kaurapuuroa. Mikropuuroa, kuten yleensä. Siinä unenpöppörössä sitten unohin laittaa veden mukaan ja huomasin koko jutun vasta kun mikro piippas ottamaan valmiina. Vastaan leijaili melkoisen vahva käryn tuoksu, kun kaurahiutaleet saivat 2 minuutin ajan kyytiä mikrossa. Hei olen Tuisku ja osaan tehdä kaurapuuroa.

Hyi.

Oli muuten työ saada haju pois kämpästä, kesti varmaan vuorokauden.

Oon niin kingi kuski

Mä oon aika loistava. Ajettiin tänää Nuoskan kaa Lohjalle, missä meillä alko melontaleiri. Katoin vielä ohjeet netistä ja kirjotettii ylös ja meillä oli navigaattoriki mut tyrmäsin sen koska en ikinä luota siihen eikä se osaa neuvoo selkeesti. Lähettiin ajaa ja aluks ei katottu mitää ohjetta ku kai me nyt muka osattii oikeelle tielle mennä, Hesan tielle. Sille mille aina. Öh. Se oli se missä meni pieleen. Miks mä kuvittelin et mä yleensä ajoin Helsinkiin?? Aamu-unisuus, siinä syyllinen. Aivot jäi kotiin. Jossain veiheessa mietin vielä ääneen et on se kumma ku Hesaa menee näin pieni tie. Ajattelinki vielä et tällästäkö tietä Miraki on jaksanu paahtaa edestakasin sillo ku se enemmän ravas Lahen ja Hesan väliä, ku nopeusrajotuksetki on välil jopa 60 blaa. Niin urpona oltiin MOLEMMAT Nuoskan kaa, että ei tajuttu ku melkein Kouvolassa että EI HELVETTI MEHÄN OLLAAN MENOSSA MIEHIKKÄLÄÄN. Siis meiän maalle, siis sinne minne mä viime aikoina oon ajanu jos oon ajanu. Mihin mun mä alitajuisesti olin tottuneeseen tapaan suunnannut auton. Huh huh miten tyhmä voi olla:D

Siitä sitte käännös matkakeitaan seuraavalla pikkutiellä mikä tuli vastaan ja takas. 40 km oltii ajettu, sama takas ja sit uusi yritys, tällä kertaa jopa oikealle Helsingin tielle. Ja sit löydettii kyl heti ykkösellä ihan oikein perille:D Mut tultiin kyl tunti myöhäs, ku oli muutenki jo lähtö jääny vähä myöhäseks.

Tääl sit ollaa meloskeltu tänää kaks kertaa ja syöty tosi hyvää ruokaa. Ja illalla käytiin saunomassa. Olipas kiva käydä tosi pitkästä aikaa saunassa!