Lähettiin ystäväni Miinan kanssa sunnuntai-iltana lyhyehkölle matkalle Edinburghiin tätini Marin luokse. Lähettiin Edinburghiin, mutta päädyttiin lopulta Kaunasin kautta Vilnaan. Woooot??
Otteita yhdessä kirjoittamastamme matkapäiväkirjasta:
"Lähdimme sunnuntaina 28.11.2010 hyväuskoisina Tampereen lentokentälle. Perill meitä odotti epämiellyttävä yllätys: Edinburghin lento oli peruttu! Koko Skotlanti on Tuiskun tädin Marin mukaan lumesta sekaisin.."
"Hetken aikaa kärvistelimme ankaran päähänoton kourissa, kunnes Tuisku heitti ilmoille ajatuksen, joka sai kimmokkeen viereisen check-in-tiskin Kaunas-kyltistä: lähdetään Liettuaan! Ja ei muuta kuin tiskille, jossa ilmeisen nyrpeä täti joutui keskeyttämään facebookin farmville-pelinsä, hiukan selvittelyä, tivausta, ihmettelyä, kyllästyneitä huokauksia ja tädin käsinkosketeltavaa vittuuntuneisuutta.."
" Saas nähdä kuinka likkojen käy."
"Taksimatkalla (Kaunasin lentokentältä hotellille) ihmeteltiin Kaunasin pimeyttä ja matkamme hulluutta. Kuski pysäytti lopulta taksin johonkin pimeälle takapihalle, ja hetken jo luultiin että meidät nakitettiin johonkin kaameaan ansaan."
"Huone on perus ok, yläkerrassa vaan on joku ihme tupakkatyyppi, joka laukasee palohälytyksen vähän väliä, saa nähdä herätäänkö monesti yöllä. Huomenna ratkotaan sitten matkan kohtaloa! "
"Aamun missio ennen klo 12 check-outia oli saada selvyys siihen, mitä tehdään, missä aikataulussa ja paljonko maksaa. "
"Kadunvarrelta löytyi ihan potentiaaliseksi internet-kahvilaksi luokiteltava paikka, mutta ihmettelimme hintaa (1,20/litaa/min = 3min eurolla). Sitten tajusimme että se onkin solarium! "
" Ja taas, one lasst time internet-kahvilaan, ja siellä päätös: lähdetään Vilnaan, ja katsotaan mitä sitten. "
" Sanoja: atsu = kiitos, val = tunti, gelezinkeliai = juna, tsumki = työnnä ei kun stumti"
"No kyl tää on on lähempänä Suomee ku Lappi! "
"Voisiksä vähän levitellä? "
"Istumme junassa ja lähestymme Vilniusta, joka ei mielestäni kuulosta kyllä kovin uskottavalta pääkaupungin nimeltä. Siitä tulee lähinnä mieleen joku teletappi. "
" Meille avaimet luovuttamaan tullut mieshenkilö ei TODELLAKAAN puhunut englanniksi muita sanoja kuin "cash" ja "okay". "
"Arirangia, korealaista tv-kanavaa iltapuhteiksi. Korealaista draamasarjaa :D "
"Päätettiin lähteä Akropolis - shopping centerille. Käveltiin jääilmassa ehkä 800m päähän bussipysäkille ja venattiin noin 25min bussia nro 2, jonka Cili Pican kiltti tyttö meille eilen neuvoi. Helpommin sanottu kuin tehty. Tai no, päästiin bussiin, mutta arvioitiin sen suunta/reitti väärin..-- .. Käytiin siis lentokentällä asti ja sit samaa reittiä takasin. Se hyvä puoli mokassa oli, että tulipahan tsekattua huominen lentokentälle meno reitti. Ajeltiin siis sillä bussilla (samoilla lipuilla) sellanen reilu tunti. Kaiken lisäks se bussi ajo sen saman paikan ohi josta alunperin lähettiin kävelee ja siitä Akropolikselle kesti ehkä 7min."
"Tiivitaavi, Hipsu, Vilnius, Pai! "
" Vanhassa kaupungissa oli talo, jossa oli paksut pylväät."
" Otettiin kahteen pekkaa pualen metrin pitsa. Oli ns. vitun iso, hyvä että mahtu pöytään! "
" Ja saunassakin käydään kovaa vertailua siitä, kenellä on paras evoluutio-lommo. "
" Opittiin myös vihdoin kirpyklos - sanan merkitys. Oltiin arvattu, että se tarkottaisi kirppistä, ja läheltä piti että oltii oikeessa. Se olikin parturi, mutta sen parturin vieressä oli kuin olikin kirpputori, jossa myös käytiin. "
Siinä aivan upea ihana unohtumaton seikkailumme pähkinänkuoressa, parhaat palat matkapäiviksestä poimittuina :) Kuvat on Miinalla, niitä ei tähän hätiin tule.
torstai 2. joulukuuta 2010
tiistai 16. marraskuuta 2010
Tukka ja luento
Mä saatan olla konservatiivinen tai jotain muuta, mutta mun mielestä pitkä tukka ei kuulu pojille. Etenkin kun se näyttää yleensä siltä ettei se oo nähny suihkua kahteen kuukauteen. Yäk. Meiän koulussa jotenki sikiää noita. Ja vaik muutaman tukka onki ehkä nähny kahta kuukautta useemmin suihkun, ni silti se pitkä letti ei vaan nappaa.
Eilen oli aika ärsytysluento.
Ärsyttäviä asioita luennoilla:
- Istut samassa penkkirivissä jonkun jalanvipattajan kanssa, joka ei tajua että se jalanvipatus heiluttaa koko penkkiriviä ja yritä siinä tärinässä sitten nojata rennosti päätä päänojaa vasten. Ja lisäks se näkyy se väpätys silmäkulmassa ja ärsyttää myös näköaistia.
- Luennoitsija kirjottaa niin epäselvällä käsialalla et pitää miettii puol minuuttii per sana mitäköhän siinä mahtaa tällä kertaa lukea
- Aktiiviset luentoosallistujat jotka on niin hyviä että kyselee ja kommentoi luennoitsijan turinointiin niin pienellä ja epäselvällä äänellä et vieressäistuvaki joutuu uudelleenasemoimaan korvavaikkunsa kuullakseen kysymyksen. Yritä sit kauempaa. Ja yritä kuunnella muka-kiinnostuneena vastausta ku ei oo aavistustakaa mihin vastataan.
Piste.
Eilen oli aika ärsytysluento.
Ärsyttäviä asioita luennoilla:
- Istut samassa penkkirivissä jonkun jalanvipattajan kanssa, joka ei tajua että se jalanvipatus heiluttaa koko penkkiriviä ja yritä siinä tärinässä sitten nojata rennosti päätä päänojaa vasten. Ja lisäks se näkyy se väpätys silmäkulmassa ja ärsyttää myös näköaistia.
- Luennoitsija kirjottaa niin epäselvällä käsialalla et pitää miettii puol minuuttii per sana mitäköhän siinä mahtaa tällä kertaa lukea
- Aktiiviset luentoosallistujat jotka on niin hyviä että kyselee ja kommentoi luennoitsijan turinointiin niin pienellä ja epäselvällä äänellä et vieressäistuvaki joutuu uudelleenasemoimaan korvavaikkunsa kuullakseen kysymyksen. Yritä sit kauempaa. Ja yritä kuunnella muka-kiinnostuneena vastausta ku ei oo aavistustakaa mihin vastataan.
Piste.
keskiviikko 3. marraskuuta 2010
Kiirusta riittää mut se on iha jees!
Mä oon ollu ihan älyttömän kiireinen viime aikoina. Koko ajan menossa, hyvä ku kerkee syömää missään välissä!
Viime perjantaina käytiin tyttöporukalla Otaniemessä katsastamassa Kian kämppä. Mukavat viiden hengen myöhäistuparit:) Lauantaina tapasin Lottaa kaupungilla ja tulipa siinä katsastettua myös Hannan kämppä samalla, sattumalta.
Oon myös erikoistunu viime aikoina kerhotoimintaan. Ollaan nimittäin perustettu Helin kanssa RaPo eli rasvanpolttokerho (:D) eli käydään silloin tällöin lenkillä yhessä. Sitten myös vähän niinkuin vahingossa syntyi KäKe eli kässäkerho, sehän on vähän niinku korvike Lahen kässäkerholle joka on tän etäisyyden takia vähän jäänyt. Ollaan jo kaks kertaa kokoonnuttu virkkaamaan KäKen merkeissä:)
Olen käynyt myös useampaan otteeseen kiropraktikolla hoitamassa kroppaani parempaan kuosiin. Tänään osallistuin myös "Hyvä kroppa omatoimiharjoittelulla" -koulutukseen, joka oli oikein antoisa. Tällä viikolla oon ollu hitusen laiska koulun kanssa, mutta viime viikolla sitä tuli oikeen korvista ulos, kun sattu oleen kaks peräkkäistä harkkatyötä/palautustehtävää jotka valvotti mua myöhään yöhön parina iltana kun ei vaan hoksannut ei ja dedis lähestyi kovaa vauhtia. Nyt ne on kuiteski ohi, huh, ainaki osittain, yks jatkuu vielä kun se oli vasta välipalautus. Ja sain muuten todennäkyyslaskennasta vitosen, juhuuu! Se oli kyllä tän päivän piristys. Akrossa oli eilen myös tosi kivaa, tuntu että vihdoin opin ainakin vähän aerialia "sinnepäin". Vaikka pessimistiminäni muistuttaa, että älä liikaa riemuitse, ens kerralla mennään sitten vaihteeks varmaan takapakkia taas.
Kiire jatkuu, tuntuu että kaikki viikonloput on jo varattu jouluun asti. Nyt onneks viikon päästä viikon loppuna pääsen käymään piitkästä aikaa Lahessa ja nään taas perhettä, Miinaa & Fredua sekä Lurua <3
Viime perjantaina käytiin tyttöporukalla Otaniemessä katsastamassa Kian kämppä. Mukavat viiden hengen myöhäistuparit:) Lauantaina tapasin Lottaa kaupungilla ja tulipa siinä katsastettua myös Hannan kämppä samalla, sattumalta.
Oon myös erikoistunu viime aikoina kerhotoimintaan. Ollaan nimittäin perustettu Helin kanssa RaPo eli rasvanpolttokerho (:D) eli käydään silloin tällöin lenkillä yhessä. Sitten myös vähän niinkuin vahingossa syntyi KäKe eli kässäkerho, sehän on vähän niinku korvike Lahen kässäkerholle joka on tän etäisyyden takia vähän jäänyt. Ollaan jo kaks kertaa kokoonnuttu virkkaamaan KäKen merkeissä:)
Olen käynyt myös useampaan otteeseen kiropraktikolla hoitamassa kroppaani parempaan kuosiin. Tänään osallistuin myös "Hyvä kroppa omatoimiharjoittelulla" -koulutukseen, joka oli oikein antoisa. Tällä viikolla oon ollu hitusen laiska koulun kanssa, mutta viime viikolla sitä tuli oikeen korvista ulos, kun sattu oleen kaks peräkkäistä harkkatyötä/palautustehtävää jotka valvotti mua myöhään yöhön parina iltana kun ei vaan hoksannut ei ja dedis lähestyi kovaa vauhtia. Nyt ne on kuiteski ohi, huh, ainaki osittain, yks jatkuu vielä kun se oli vasta välipalautus. Ja sain muuten todennäkyyslaskennasta vitosen, juhuuu! Se oli kyllä tän päivän piristys. Akrossa oli eilen myös tosi kivaa, tuntu että vihdoin opin ainakin vähän aerialia "sinnepäin". Vaikka pessimistiminäni muistuttaa, että älä liikaa riemuitse, ens kerralla mennään sitten vaihteeks varmaan takapakkia taas.
Kiire jatkuu, tuntuu että kaikki viikonloput on jo varattu jouluun asti. Nyt onneks viikon päästä viikon loppuna pääsen käymään piitkästä aikaa Lahessa ja nään taas perhettä, Miinaa & Fredua sekä Lurua <3
perjantai 15. lokakuuta 2010
Kirja-arvosteluja:D
Kävin tänää kiropraktikolla. Oli vähän jänskää ku en oo koskaan ennen käyny. Luulin et se olis joku sellanen vanha ja kokenut mut se oliki ihan nuori jäppinen! Mutta tosi kiva ja hyvä. Huomasin heti vaikutusta käynnin jälkeen:)
Tenttiviikko lähestyy ikävästi, ens tiistaina mulla on kai eka tentti. Ei huvita, ylläri. Oon pihalla aika monesta aineesta, mun aktiivisesti aloittanut koululaisminäni on jo salaa vaihtanut lupaa kysymättä laiskuus-vaihteen päälle. Mikä käytännössä tarkottaa että olen käynyt vähän valikoivasti luennoilla, koulun alusta lähtien luennoilla käymistäni kuvaa sellanen negatiivinen lineaarinen kuvaaja.
Oon lukenut kirjoja! Nyt en muista kirjotinko niistä jo mut en muistaakseni. Tätini Eva suositteli mulle kaksi ensimmäistä:
Miika Nuosiainen: Vadelmavenepakolainen
Kertomus suomalaisesta miehestä, joka haluaa tulla ruotsalaiseksi. Menee yli, mut menee yli niin kovaa ja korkeelta et joissain kohissa oikeesti melkein nauraa ääneen.
Jan Echenoz tai miten ikinä kirjotetaakaa: Pitkä juoksu
Kertomus Emil Zatopekin tiestä olympiavoittajaksi. Lyhyt, helppolukuinen ja mielenkiintoinen. Todentuntuinen, rehellinen.
Leena Lehtolainen: Studio Näktergalen
Maria Kalliosta kertova ei-mtn-hajua-kuinka-mones rikosromaani. Hyvä, vaikka loppuratkaisu olikin arvattavissa aika pitkään. Kyllä dekkarit on aina mukavaa ja kevyttä lukemista.
Erlend Loe: Fakta om Finland
Alotin, en lukenu loppuu, ehkä vajaaseen puoleen väliin, tuntu vaan et nyt ei huvita, ja se tunne oli voimakas, todella voimakas, kuin raju tuuli, ja minä vihaan tuulta, kuinka paljon vihaankaan tuulta, varsinkin silloin kun se on kylmä, mutta ei, kyllä tuuli joskus on myös kiva, silloin kun on muuten kuuma ja se viilentää, mutta siis kyse oli huvittamisesta, on aika paljon asioita mitkä ei huvita, kuten siivous ja läksyjen teko, mutta silti ne pitää tehdä, ne ovat velvollisuuksia, ja ihmisellä on paljon velvollisuuksia, koko elämä on oikeastaan pelkkiä velvollisuuksia, ne kasaantuvat, mitä pidemmälle elät, sitä enemmän velvollisuuksia, ja mitä enemmän niitä suoritat, sitä enemmän niitä on edessä, mutta tosiaan, minulta jäi kirja kesken, koska olen vuosien aikana, joita minulla muuten on jo useita takana, lukua en kerro mutta voin sanoa että elämää olen jo nähnyt, niin siis vuosien aikana olen oppinut, ettei kannata käyttää aikaa turhaan, ei kannata, koska ei elämä jatku loputtomiin, kannattaa keskittyä tekemään asioita joista pitää, vaikka kyllä velvollisuudetkin pitää tehdä, ja niitähän oli paljon, eli ei taida olla muuta ratkaisua kuin koittaa opetella pitämään velvollisuuksista.
Toi kertoo jo aika paljon kirjasta. Siis se on kirjotettu tajunnanvirtana, yks virke saattaa kestää vaikka koko sivun mitan. Aika raskaslukuinen juuri siksi, kun kappaleet tosi pitkiä eikä oo "hengähdystaukoja". Kirjalla on kyllä myös juoni, mutta se etenee erittäin hitaasti. Kirja siis kertoo jostai esitteen tekijästä ja kirjotettu tajunnanvirtana,
Se kirjoista, oliki jo pitkä aika ku oli viimeeks lukenu mtn. Mul on vaa sellai onkkelma, et sit ku alotan jonku hyvän kirjan, ni en pysty lopettaa ennen ku se on loppu. Tai siis kaikki muu mitä teen ni alitajuisesti koko ajan haluisin vaa jatkaa kirjaa. Kertoo mun kärsimättömästä luonteesta. Mut sit taas tulee aikoi et en lue pitkää aikaa.
Herkkukerho kukoistaa, meillä oli just leffailta maanantaina ja katottiin Perhosvaikutus. Aluks tuntu et olipa surkee, vitsin tyhmä loppu (nimim. *vain onnellinen loppu käy) mut kun on vähän miettiny sitä jälkeen päin, ni olihan se periaattees ihan hyväkin.
Mut eiköhän tää riitä tältä kertaa!
Tenttiviikko lähestyy ikävästi, ens tiistaina mulla on kai eka tentti. Ei huvita, ylläri. Oon pihalla aika monesta aineesta, mun aktiivisesti aloittanut koululaisminäni on jo salaa vaihtanut lupaa kysymättä laiskuus-vaihteen päälle. Mikä käytännössä tarkottaa että olen käynyt vähän valikoivasti luennoilla, koulun alusta lähtien luennoilla käymistäni kuvaa sellanen negatiivinen lineaarinen kuvaaja.
Oon lukenut kirjoja! Nyt en muista kirjotinko niistä jo mut en muistaakseni. Tätini Eva suositteli mulle kaksi ensimmäistä:
Miika Nuosiainen: Vadelmavenepakolainen
Kertomus suomalaisesta miehestä, joka haluaa tulla ruotsalaiseksi. Menee yli, mut menee yli niin kovaa ja korkeelta et joissain kohissa oikeesti melkein nauraa ääneen.
Jan Echenoz tai miten ikinä kirjotetaakaa: Pitkä juoksu
Kertomus Emil Zatopekin tiestä olympiavoittajaksi. Lyhyt, helppolukuinen ja mielenkiintoinen. Todentuntuinen, rehellinen.
Leena Lehtolainen: Studio Näktergalen
Maria Kalliosta kertova ei-mtn-hajua-kuinka-mones rikosromaani. Hyvä, vaikka loppuratkaisu olikin arvattavissa aika pitkään. Kyllä dekkarit on aina mukavaa ja kevyttä lukemista.
Erlend Loe: Fakta om Finland
Alotin, en lukenu loppuu, ehkä vajaaseen puoleen väliin, tuntu vaan et nyt ei huvita, ja se tunne oli voimakas, todella voimakas, kuin raju tuuli, ja minä vihaan tuulta, kuinka paljon vihaankaan tuulta, varsinkin silloin kun se on kylmä, mutta ei, kyllä tuuli joskus on myös kiva, silloin kun on muuten kuuma ja se viilentää, mutta siis kyse oli huvittamisesta, on aika paljon asioita mitkä ei huvita, kuten siivous ja läksyjen teko, mutta silti ne pitää tehdä, ne ovat velvollisuuksia, ja ihmisellä on paljon velvollisuuksia, koko elämä on oikeastaan pelkkiä velvollisuuksia, ne kasaantuvat, mitä pidemmälle elät, sitä enemmän velvollisuuksia, ja mitä enemmän niitä suoritat, sitä enemmän niitä on edessä, mutta tosiaan, minulta jäi kirja kesken, koska olen vuosien aikana, joita minulla muuten on jo useita takana, lukua en kerro mutta voin sanoa että elämää olen jo nähnyt, niin siis vuosien aikana olen oppinut, ettei kannata käyttää aikaa turhaan, ei kannata, koska ei elämä jatku loputtomiin, kannattaa keskittyä tekemään asioita joista pitää, vaikka kyllä velvollisuudetkin pitää tehdä, ja niitähän oli paljon, eli ei taida olla muuta ratkaisua kuin koittaa opetella pitämään velvollisuuksista.
Toi kertoo jo aika paljon kirjasta. Siis se on kirjotettu tajunnanvirtana, yks virke saattaa kestää vaikka koko sivun mitan. Aika raskaslukuinen juuri siksi, kun kappaleet tosi pitkiä eikä oo "hengähdystaukoja". Kirjalla on kyllä myös juoni, mutta se etenee erittäin hitaasti. Kirja siis kertoo jostai esitteen tekijästä ja kirjotettu tajunnanvirtana,
Se kirjoista, oliki jo pitkä aika ku oli viimeeks lukenu mtn. Mul on vaa sellai onkkelma, et sit ku alotan jonku hyvän kirjan, ni en pysty lopettaa ennen ku se on loppu. Tai siis kaikki muu mitä teen ni alitajuisesti koko ajan haluisin vaa jatkaa kirjaa. Kertoo mun kärsimättömästä luonteesta. Mut sit taas tulee aikoi et en lue pitkää aikaa.
Herkkukerho kukoistaa, meillä oli just leffailta maanantaina ja katottiin Perhosvaikutus. Aluks tuntu et olipa surkee, vitsin tyhmä loppu (nimim. *vain onnellinen loppu käy) mut kun on vähän miettiny sitä jälkeen päin, ni olihan se periaattees ihan hyväkin.
Mut eiköhän tää riitä tältä kertaa!
perjantai 1. lokakuuta 2010
Jiihaaa!
Mä oon päässy pari kertaa käymään jo urheilemassa:) First beat -mittaukset parin viikon takaa on vielä purkamatta, mutta oon nyt on ekaa kertaa ylikunnon puhkeamisen jälkeen fiilis tuntunu niin hyvältä että oon ihan sen perusteella uskaltautunu muutamia kertoja lenkille. Ihan lyhyelle, näin pitkän tauon jälkeen ei parane hötkyillä alotuksen kanssa. Ja tänään kävin ekaa kertaa varmaan about 4 kuukauteen (!!) puntilla. I can promise that I´m not able to get up tomorrow. Oon tärissy koko päivän:D Vaiks tein ihan vaan kevyen tunnustelupuntin. Vitsi oon tullu heikoks! Mut eiköhä se palaudu pikkuhiljaa jos ja kun tässä vähitellen pääsee palaileen takas ruutiniurille.
Kouluun kuuluu töitä,töitä,harkkatöitä,harkkatöitä ja vielä vähän töitä. Blaah, ei kyl olis kyenny yhtää enempii kurssei suorittaa. Ja kielet on niin vaikeita! Oon NIIN pihalla.
Mua houkuttais kauheesti tehä suurshoppingreissu Kalevan Prismaan, mutkumutku, olis vaan vähä käshii eka:D Kävin tänään siellä uteliaisuuskierroksella, hyvin lyhyellä (olin sisäl ehkä 3 min) ku mul oli kauhee kiire. Mut khyl mä viel joku kerta meen sinne. KUN mulla on jopa nyt kk-kortti. Mietin täs just et mähän voisin (jos olis aikaa) nii vaa hurruutella ympäriinsä eri busseilla ja vähän tutustuu Tampereesee enemmänki ku vaan Hervannan ja Annalan alueesee joihi mun tuntemus tällä hetkellä aika tarkkaa rajottuu.
Mua on myös iskeny taas kässäkärpänen, ja oon alotellu yhtä kivaa juttuu.. En sano ku jos se onnistuu ni siit tulee yhelle mun sisarukselle joululahja.
Mut hei arvatkaa mitä nyt tuli mieleen yks tosi hassu juttu! Kävin tänää osallistumas yhelle TTY:n akrokurssille, kävin kattoo vähä millast on (oli kivaa!) mut siis se juttu on et siellä oli yks tyttö jonka nimi on myös Tuisku!! NEVER happened before. Oikeesti, ja oli niin outoo, koko aja jos se ohjaaja sano jotai sille toiselle Tuiskulle ni heti käänsin päätä. Niin hassuu:D Ja kaikenlisäks seki Tuisku on tutalla, niinku mäki, mut se on jo dippavaihees.
Mut aah mä kestä ees ajatella kuinka kipeet mun kaikki paikat on huomenna.. Se on samaa aikaa vähän kivaa ja ihan kamalaa:D
Kouluun kuuluu töitä,töitä,harkkatöitä,harkkatöitä ja vielä vähän töitä. Blaah, ei kyl olis kyenny yhtää enempii kurssei suorittaa. Ja kielet on niin vaikeita! Oon NIIN pihalla.
Mua houkuttais kauheesti tehä suurshoppingreissu Kalevan Prismaan, mutkumutku, olis vaan vähä käshii eka:D Kävin tänään siellä uteliaisuuskierroksella, hyvin lyhyellä (olin sisäl ehkä 3 min) ku mul oli kauhee kiire. Mut khyl mä viel joku kerta meen sinne. KUN mulla on jopa nyt kk-kortti. Mietin täs just et mähän voisin (jos olis aikaa) nii vaa hurruutella ympäriinsä eri busseilla ja vähän tutustuu Tampereesee enemmänki ku vaan Hervannan ja Annalan alueesee joihi mun tuntemus tällä hetkellä aika tarkkaa rajottuu.
Mua on myös iskeny taas kässäkärpänen, ja oon alotellu yhtä kivaa juttuu.. En sano ku jos se onnistuu ni siit tulee yhelle mun sisarukselle joululahja.
Mut hei arvatkaa mitä nyt tuli mieleen yks tosi hassu juttu! Kävin tänää osallistumas yhelle TTY:n akrokurssille, kävin kattoo vähä millast on (oli kivaa!) mut siis se juttu on et siellä oli yks tyttö jonka nimi on myös Tuisku!! NEVER happened before. Oikeesti, ja oli niin outoo, koko aja jos se ohjaaja sano jotai sille toiselle Tuiskulle ni heti käänsin päätä. Niin hassuu:D Ja kaikenlisäks seki Tuisku on tutalla, niinku mäki, mut se on jo dippavaihees.
Mut aah mä kestä ees ajatella kuinka kipeet mun kaikki paikat on huomenna.. Se on samaa aikaa vähän kivaa ja ihan kamalaa:D
perjantai 24. syyskuuta 2010
Hei hei mitä kuuluu.
Kuulumisia:
Plussaa
- Ohjelmoinnin harkkatehtävä läpi, woww!
- Oon käyny ny pari kertaa sirkukses ja on ollu kivaa! Tää on hyvä alottelu tähän jos nyt pikkuhiljaa pääsis ehkä vihdoin takas reenaavien joukkoon??
- Oon nähny Heliä ja Sailaa ja oli toosikiva nähä pitkästä aikaa:)
- Olin siis viikon maalla ja rempattii iha hulluna ja tulos on salaisuus mut siitä tuli hieno ja Riittakin soitti nyt löydettyään tämän yllärin että oli tosihieno!
- Jakso on about puoles välis jo, ja strajon harkkatehtävist kaks kolmest tehty! (siitä tuliki mielee et vois käydä tarkistaa onks menny läpi..)
Miinusta
- Selkä vähä kipee
- niskat iha jumis
- iltapalatarpeet loppu
- ja enpä taida nyt keksiä muuta joten aika hyvin menee:)
Sirkukses meil oli viimeeks ilma-akrobatiaa ja vaik se oli mielenkiintost ni se ei ollu nii kivaa ku oletin siks, et se sattu niin julmetusti. Kai sitä jalat tottus siihe, mut äh, enempi kiinnostaa ihan maa-akro:D ja monet muutki siel kyllästy sit siihe ilma-akroo ja lopus tehtii pikkuporukal vaa kaikkee ryhmäakroo. Jee:)
Ja OHO meen huomenna päiväks melojien suunnitteluleirille! Whaaaat? Siis se on jo huomen vitsi vähän kivaa en yhtää tajunnu et se on nii pian:D
Ja ps. mulle on tullu uus apulantakausi (edellinen oli siis joskus öhm Hanie millo? joskus ala-asteella?), viksuimmat tajus ehkä jo otsikosta. Niil on vaan niiin hyvii asennebiisei!
Plussaa
- Ohjelmoinnin harkkatehtävä läpi, woww!
- Oon käyny ny pari kertaa sirkukses ja on ollu kivaa! Tää on hyvä alottelu tähän jos nyt pikkuhiljaa pääsis ehkä vihdoin takas reenaavien joukkoon??
- Oon nähny Heliä ja Sailaa ja oli toosikiva nähä pitkästä aikaa:)
- Olin siis viikon maalla ja rempattii iha hulluna ja tulos on salaisuus mut siitä tuli hieno ja Riittakin soitti nyt löydettyään tämän yllärin että oli tosihieno!
- Jakso on about puoles välis jo, ja strajon harkkatehtävist kaks kolmest tehty! (siitä tuliki mielee et vois käydä tarkistaa onks menny läpi..)
Miinusta
- Selkä vähä kipee
- niskat iha jumis
- iltapalatarpeet loppu
- ja enpä taida nyt keksiä muuta joten aika hyvin menee:)
Sirkukses meil oli viimeeks ilma-akrobatiaa ja vaik se oli mielenkiintost ni se ei ollu nii kivaa ku oletin siks, et se sattu niin julmetusti. Kai sitä jalat tottus siihe, mut äh, enempi kiinnostaa ihan maa-akro:D ja monet muutki siel kyllästy sit siihe ilma-akroo ja lopus tehtii pikkuporukal vaa kaikkee ryhmäakroo. Jee:)
Ja OHO meen huomenna päiväks melojien suunnitteluleirille! Whaaaat? Siis se on jo huomen vitsi vähän kivaa en yhtää tajunnu et se on nii pian:D
Ja ps. mulle on tullu uus apulantakausi (edellinen oli siis joskus öhm Hanie millo? joskus ala-asteella?), viksuimmat tajus ehkä jo otsikosta. Niil on vaan niiin hyvii asennebiisei!
perjantai 10. syyskuuta 2010
Yök.
Aargh. Tein (tai yritin) eilen aamulla kaurapuuroa. Mikropuuroa, kuten yleensä. Siinä unenpöppörössä sitten unohin laittaa veden mukaan ja huomasin koko jutun vasta kun mikro piippas ottamaan valmiina. Vastaan leijaili melkoisen vahva käryn tuoksu, kun kaurahiutaleet saivat 2 minuutin ajan kyytiä mikrossa. Hei olen Tuisku ja osaan tehdä kaurapuuroa.
Hyi.
Oli muuten työ saada haju pois kämpästä, kesti varmaan vuorokauden.
Oli muuten työ saada haju pois kämpästä, kesti varmaan vuorokauden.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)