Bon Jovi

Viime sunnuntaina menetin konserttineitsyyteni. Bon Jovi. Ratinan stadionilla aurinkoisena kesäiltana mitä parhaassa seurassa, veljeni ja hänen tyttöystävänsä kanssa. Ja kyllä, kiljuttiin, laulettiin, naurettiin ja pompittiin. Harmi kun ei ollut sykemittari mukana! Pohkeet joutu koville hyppimisestä.

Ei kai siitä voi muuta sanoa, kun ah. Katsokaa nyt, mikä mies. AH.

Love you JBJ! Kuva täältä.

Naminami hymypoika. Kuva täältä.

Melkein yhtä silmää hivelevää katseltavaa oli myös mun eilisiltana leipomani sämpylät.

Seesamin siemeniä ja porkkanaa

Yleensä teen sämpylät vaan viskomalla sekaan kaikkea mitä kaapista löytyy. Nyt päätin tehdä ohjeiden mukaan. Myös vaivauksen. Yleensä jätän sen aina väliin, koska se tuntuu niin turhalta. Tuli aika hienoja. Kannattaa näköjään noudattaa ohjeita. 

Mustikkakohokas, Kuningatarhilloa & Vaniljavaahtoa

Koska kouluhommien tekemistä kuuluu välttää kaikella mahdollisella tavalla, päätin tänään käyttää tekosyynäni kokkaamista ja leipomista.

Päätin myös ottaa vihdoin käyttöön keittiöstäni löytyvät kokkauskirjat. Niitä on niin kiva katsella mutta kun tosi on kyseessä niin jostain syystä sitä aina turvautuu internetin ihmeellisen maailman resepteihin. Nyt allkoi kolmen Koon projekti nimeltä Kokkikirjat Koristeesta Käyttöön.

Tein lounaaksi ensimmäistä ruokaa, jota ensimmäisestä kokkikirjani löytyi. Kana-parsakaalikeittoa. Maku oli mainio, mutta keittoa risottoni ei ollut nähnytkään. Noudatin kyllä sanatarkasti ohjeita, minussahan ei siis ole mitään vikaa!

Illalla aloitin sitten parhaan osion eli jälkimainingit. Jälkiruoka on pääruoka, elämäni motto. Tein uudella inspiraatiolla Brownieita. Pitäähän sitä harjoitella veikan valmistajaisia varten. Browniet menivät kiltisti jääkaappiin kiinteytymään, mutta koska olen kärsimätön enkä jaksa odottaa, jatkoin leipomista. Nyt valmistui elämäni ensimmäinen kohokas. Mustikkakohokas. Erikoinen makuelämys, sanoisinko vaahtoisa. Kohokkaani olivat niin komeita, että jopa makeanvihaaja-kämppikseni suostui maistamaan. Ja kaiken lisäksi piti maistamastaan. Ei paha.

Ja koska kohokkaista jäi keltuaisia käyttämättä ja olen Pihi-Enkä-Heitä-Mitään-Pois niin tein vielä jäätelöä. Kuningatarjäätelöä. Koska kohokasohjeen lomassa opin tekemään marjamössökiisselihilloketta ja halusin heti kokeilla sitä johonkin muuhunkin. Jäätelö meni pakkaseen muhimaan mutta herkkupeppuna pidin huolta että jokainen mikrolitra astiastan reunoilta ja nuolijasta päätyi parempiin suihin. Ja oli muuten hyvää.

Elämäni ensimmäinen kohokas

Suomen kevät

Kyllä on Suomen kevät vertaansa vailla!

Onko ihanampaa tapaa herätä kuin keväinen auringonpaiste? Luonnon valo tekee heräämisen sanan mukaan luonnollisemmaksi. Itselleni herääminen on yleensä tuskallisen vaikeaa - sisimpäni on selvästi läheistä sukua karhuille. Tai muumeille! Kun nukutaan, nukutaan koko talven yli. Valo herättää sitten keväällä.

Avasin eilen jopa terassikauden - saattoipa hyvinkin olla myös elämäni ensimmäinen kerta terassilla. Tunnelmaa häiritsi kyllä hiukan Suomi-Slovakia -peli, joka aiheutti melua ja mölinää - kansa piti älämölöä sisällä ja pelin kuulutukset tulivat terassillakin kaiuttimista. Ruoka oli kuitenkin erinomaisen hyvää. Ehkäpä paikasta tuleekin vakimesta?

Mutta palataan vielä kevääseen. Vaaleanvihreät hiirenkorvat koivuissa kirkasta taivasta vasten - se jos mikä on pure love. Kokonaisuus paranee enää vain Kingis-puikolla. Ja hyvällä seuralla tottakai.

Olen koukussa Suomen kevääseen.

Time to think

"Go where you are celebrated - not tolerated. If they can't see the real value of you, it's time for a new start." 

*source unknown