torstai 6. syyskuuta 2012

Omien elämiemme supermallit


Tää postaus tulee aika myöhässä mut tulee kuitenki! Oon muka ollu veri bisi.. niihän sitä aina sanotaan, vaik silti on aikaa tehä kaikke turhaa. No enivei, asiaan. Mentiin Veran kanssa Tukholmaan heinäkuun lopulla ja yövyttiin siellä mun melkein-sukulaisilla. Oli aivan ihana reissu! Mun uudet sukulaiset, joita en ollu siis ennen tavannu, oli loistotyyppejä. Käytiin mm. niiden mökillä BBQ-partyissä, jossa tais olla mukana jopa 8 eri kansallisuutta.. Oli tosi mielenkiintosta ku pitkän pöydän ääressä istuskeltiin ja jossain vaihees Veran kaa tajuttiin, että meiän toisella puolella puhuttiin ruotsii ja toisella englantii, ja niiden toisella puolella espanjaa. Ja me siinä välissä suomea. Kunnon kielikylpylä siis. 

Yksi Tukholman reissun kohokohdista oli valokuvaussessio, johon mentiin. Ensin meiät meikattii ja sit ihan oikee valokuvaaja otti meistä kuvia. Kui helmee! Ja kerrankin tuli makeita kuvia. Sillä on oikeesti merkitystä siis millasilla vehkeillä kuvaa.. Eihän se tietenkään ilmasta huvia ollut, mutta meidän mielestä se oli kyllä sen arvoista. Vietimme siis päivän (tai hetken) teemalla ”my day as a supermodel”. Tai niinku Seppälä asian ilmaisee, olimme oman elämämme supermalleja. Poseerasimme ahkerasti ja tässä on kuvasadon parhaimmistoa. Kiitokset kuuluvat loistavalle, insipiroivalle valokuvaajalle ja mukaville meikkaajaneideille!










Ei ihan evridei-luukki... Mutta on se kiva kun sentään joskus hehkuu ;)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Penni ajatuksistasi :)