Kuuluisa pyöreä torni tuli nähtyä, samoin Talikkalan markkinat. Ketään ei ryöstetty, ainoostaan bussikuski yritti koko ajan ryöstää mua:D Se oli ihan hassu tyyppi. Siis aluks se vaikutti ihan jurolta ja örgmörgurh-tyypiltä mut sit matkan mittaan se alkoki heittää kaikkee iha kummaa läppää ja oli se tosi reilukin, autto mua ja Hanskaa ihan kaiken varalta vähän tullissaki, että saatiin tuliaispullot tuotua Suomeen.
Paras paikka, tai siis missä oli mitään kiinnostavaa ostosmielessä oli kauppahalli, josta mun kaveri olikin vinkannu mulle etukäteen. Sieltä ostin itelleni matkamuistoks pienen maatuskan, jossa on viis maatuskaa sisällä:) Sit ostin aivan ihanan rakkaus-kaulahuivin, siis rakkautta ensisilmäyksellä. Ja rakastuin palavasti myös yhteen ihanaan astiastoon, ja ajattelin että joskus vielä tuun sen ostamaan sieltä. Mutta HV sitten päättikin lopulta ostaa sen mulle etukäteisjoululahjaks. Ah, se on ehkä paras joululahja kaikista <3 Niiiiin ihana. Tässä on kuvat, mut en tosiaan oo panostanu laatuun tai asetteluun, en jaksanu. Nopeet räpsäykset.
Pitäis näköjään pyyhkiä pölyt:D
Rakastan tätä värimaailmaa.
Kuin myös tässä, nam ja ah <3 Nyt vaan sit mun luokse teelle!
Hih, sitten päästäänkin mun omituiseen eiliseen päivään.. Mulla oli vikat luennot venäjää. Tuntien jälkeen ajattelin mainita proffalle, että olin käyny Viipurissa, ja et olin vähän pettyny et ne viipurilaiset ei ollu kauheen ystävällisiä, koska se oli ite aina sanonu kuinka ystävällisiä venäläiset on. No, juteltiin hetki viipurilaisista, sit se kysy et mites mun kesä meni. Se siis tietää et melon. No, sanoin vaan et en melonu ku oon ylikunnos. Sit se kysy et mitä mä tarkotan sillä ja selitin. Sit sille tuli sellai "mä tiedän syyn"-ilme naamalle ja kysy saako se kysyy multa tosi pahan kysymyksen. Ihmettelin mut "joo-o". "Ootko sinkku?". "Joo-o". "Siinäpä se. Hanki itsellesi mies. Kehosi viestittää että siltä puuttuu jotain". Ja eikä se jääny tähän. Sit me vaan jatkettiin juttua ja se pyys mut sen toimistoon ettei ihan siinä puoliks käytävällä puhuttais ja avauduin sille kaikesta ja mua nauratti koko tilanne koko ajan samaa aikaa, se oli niin koomista et mä istun tuolissa opettajan toimistossa ja keskustelen miehistä! Ha:D Normaalisti siellä ei olla ja jos ollaan ni tyylii jossai kuulustelussa:DD ghiii, naureskelin ja ihmettelin koko juttua vielä puolet kotimatkasta.
Ja sit se loppupuoli kotimatkasta oli toinen päivän epätavallisuus. Mua vastaan tuli iso, naamasta vähän Ransun (Pikkukakkonen) näkönen koira, vapaana, mutta sillä oli vetovaljaiden kroppaosa. Se tuli suoraan mun luokse juosten, ja rapsutin sitä vähn päästä rauhan merkiks. Se lyöttäyty mun seuraan. Sit vähän perästä tuli lasten rattaita työntävä pariskunta. Ajattelin et se oli niiden, mut sit ne vaan käveli ohi. Ja se koissu seuras mua koko matkan, kattelin koko ajan ympärille mahdollista omistajaa hakien, turhaan. Sit ku menin Juvankadun yli mun piti oikeesti jopa ottaa siitä koirasta kiinni, koska se tomppeli meinas juosta bussin alle. Sit toisella puolella katua päästin tietty irti, mähän näyttäisin melki koiravarkaalta muuten jos omistaja sattuiskin ilmaantumaan jostain. Sit koissu juoksi tien toiselle puolelle bussipysäkille jonkun tytön luo. Se oli onneks koiraystävällinen tyttö, mut ei se senkään ollu. Koissu onneks jäi sitten siihen pyskälle ja pääsin livahtamaan kotiin, en tiiä mitä olisin muuten tehny. Mulla oli kiire, olin menossa kaupunkiin, en olis voinu ottaa sitä meillekään. Ja Mirka on allerginenkin. Sit ku menin bussille ni se oli vieläki siellä sen tytön kaa, ja se tyttö alko olee jo vähä tuskanen, silläki olis ollu kiire. Se sai just silloin jonkun eläinyhdistyksen kiinni puhelimella, mutta ne pääs vasta kahen tunnin päästä hakeen. Mun bussi tuli silloin, joten en tiiä miten tarina päätty.
Oli kyllä aikamoinen päivä:D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Penni ajatuksistasi :)