Hiljaisuudesta huolimatta lounaspaikkojen kartoitus on jatkunut.
Toisena vuorossa oli intialainen lounasravintola Swagath Aleksanterinkadulla, ja ah sitä autuutta ja ähkyä. Aivan mieletön paikka! Paljon valinnanvaraa, kaikki älyhyvää. Yksi uusi makuelämys oli mangochutney, johon rakastuin täysin.
Sen sijaan palvelu ei ollut Swagathissa mitenkään erityistä, ei irronnut kyllä intialaistytöltä kassalla yhtään hymyä. Mutta ruoka oli sairaan hyvää. Hinta taisi olla 9,20e tai jotain vastaavaa.
Swagathin jälkeen kokeilin malesialaista Borneo-lounaspaikkaa Tammelassa. Sitä oli mulle monet kehuneet. Mä kuitenkin petyin. Ruoka oli mun makuun liian tulista, ja suu oli tulessa koko ajan enkä maistanut itse ruuan makua. Harmitti. Asiakaspalvelu siellä oli kyllä mitä mainiointa, kovin aurinkoisia olivat ravintolan pitäjät. Lopussa alko vähän mietityttää kyllä ruuan todellinen tulisuus, kun lopuks tein niin, että annoin ruuan jäähtyä kunnolla lautasella ennen syömistä. Niin sit yhtäkkiä makukin tuli esiin eikä suu ollut niin tulessa. Eli mitä jos söinkin vaan nälkäisenä liian kuumana sen ruuan ja siksi se tuntui niin tuliselta? Jos joskus annan paikalle toisen mahdollisuuden, pitää sitten ainakin pitää tämä mielessä. Eli ruuan pitää antaa jäähtyä, niin se ei oo niin tulista. Välttämättä. Ja salaatti oli kyl aika aneeminen eikä mun makuun ollenkaan, jotain pahanmakusia vihreitä lehviä eikä mitään muuta väriä koko salaatissa. Ei niin hyvä kokemus siis kuitenkaan, ennakkokehuista huolimatta. Vai liekö ennakkokehut nostaneet riman vaan valmiiks tosi korkeelle?
