Hihhii omg ostin hiustenpidennykset!!

Mä en olisi ikinä kuvitellut itseäni joskus ostamassa hiusten pidennyksiä. Siis for real. Oikeesti! Siis oonhan mä aina tienny niiden olemassaolosta, mutta en oo koskaan yhistäny itteäni niihin millään tavalla.. Nyt löysin kinkkikaupasta (haha varmaan superlaatua siis) tosi halvalla tai siis ajattelin että se oli halvalla. Ostin kaksi, ja kokeilin kotona. Ne on siis klipsipidennykset. Ja se väri sattu oleen just tyyliin perfect!! Siispä innostuin ja kysyin Mariannelta paljon niitä tarttis olla, ja ostin lopulta 7 kappaletta mutta maksoin vaan kuus koska se myyjä laski väärin:D Tosi kummallista, mulla hiustenpidennykset! Oon niitä ja sovitellut vähäsen ja tuntuu niin kummalliselta ja samalla siistiltä kattoa peiliin! Haluisin tietää voiks niitä suoristaa tai siis kihartaa suoristusraudalla.. Koska siis nehän on tosi suorat nyt, ja oon aina halunnu kokeilla sellasia ihania kiharoita! Sellasia lainekiharoita mitä Fredullakin välillä on:) Olis aika siistii jos voisin niitten avulla koklata. Hehee, haluun jonkun tilaisuuden et pääsen käyttää niitä.

Samikset:)

Hih. Kävin Jacinthan kanssa shoppailemassa, se näytti mulle yhden kaupan mitä olin ettiny mut en tienny missä se on (siis näin viime leiril ku yhel turistiryhmäl oli kauheesti sen kaupan kasseja, niin kiinnostuin siitä mutta en paikantanu sitä). Ja nyt noi muut oli löytäny sen ja Jazz näytti siis sen mullekin. Ja kuinka ollakaan, päädyin ostamaan kympillä samanlaisen takin minkä Jazz myös osti. Vihreän kevättakin! Pistän siitä kuvan myöhemmin varmaan, mutta nyt mulla ei vielä oo kuvaa siitä. Ja sitten löysin alennuksessa 3.95e sellasia vähän sporttityylisiä kolitsihameita. Ja lopulta ostettiin molemmat sellanen harmaa hame. Ja mun piti vielä ostaa ihan perus valkonen toppi (3e not bad ja mulla ei oo valkosta toppia etukäteen ja sellasta tarvii aina joten se on perusteltu) että voitiin heti pukea uudet hameet päälle! Koska siis mun paita ei olisi yhtään käynyt sen hameen kanssa. Ja niimpä siis ryntäsimme ostoksinemme kaupasta ulos eikä jaksettu odottaa pidempään vaan heti ulko-oven vieressä päätettiin stripata. Siis hamehan oli aika helppo vaihtaa, kun veti vaan päälle ja otti sitten siellä alla shortsit pois. Ja sit Jacintha teki mulle vielä letin ja oltiin ihan supersamikset. Mulla ja Jacinthalla on vaan niin sama maku, ja kun me nyt kuitenkin aika harvoin nähdään niin se on vaan hauskaa että onkin jotain samoja vaatteita. Heh, tässä samiskuva, ollaan muuten aika valkosia.


Hui. Nyt tähän loppuun tulee suruilmoitus. Istun hotellin aulassa ja äsken ikkunaan tömähti joku. Ja menin kattomaan ja pikkulintu makas maassa tiheästi hengittäen ja siipirikkona siipi ihan vinossa sen alla. Kauheeta. Kun ei voi tehä mitään. Näkee vaan kun se hengittää siinä viimeisiä hengenvetojaan. Siunaus pikkulinnulle.

Uuuu yeah!!

Mä meen huomenna ekaa kertaa elämässäni kattomaan oikeeta sirkusesitystä!! Vähän siistii! Tää on ihan extempore-juttu. Pyöräiltii Jazzin kaa Sevillaa tutkien ja päädyttiin yhelle sillalle, jonka takana häämötti sellasia sirkusvaloja ja tivolilaitteita. Käännyttiin ensin takasin vaikka mä ehdotin ett'ä mentäis kattomaan. Sit kuitenkin tuli vielä vastaan kyltti jossa mainostettiin sirkusta, ja päätettiin kuitenkin kääntyä takasin ja kattomaan vähän lähempää. Mentiin lähemmäs, ja ei juku. Siis voi juku ihan tosissaan. Tultiin sirkusalueelle, ja se oli aivan täynnä sirkustelttoja joka suuntaan. En oo ikinä nähny niin paljon sirkustelttoja. Me pyöräiltiin yhtä kujaa niiden välistä, ja koko ajan siitä haarautu oikealle pitkiä telttakujia lisää. Ja koko ajan yläpuolella oli sellasia sirkusvaloja ripustettuna. Ei vaan pysty kuvailee mut se oli mieletöntä! Että miten niitä pysty olee niin paljon! Ne ei ollu nyt auki, mutta ne näytti siltä että niissä on kaikkee narunvetoo ja sellasta. Kun pyöräili koko pitkän telttakujan loppuun, tuli lopulta tiolin puolelle. Siellä oli paljon eriväreissä loistavia tivolilaitteita, tosi makeen näkösiä Sevillan tummaa iltataivasta vasten. Tivolin perällä oli sirkusteltta, ja hetken pähkittyämme huomattiin että huominen näytös on opiskelijoille halvin, 10e, ja meillä sattui just olemaan sopivasti rahaa kahteen lippuun kun yhdistettiin rahat. Ja meillä on nyt siis ihan konkreettiset liput taskussa! Wow. Tästä tulee niin siistii!!:D Odotan ihan super-innolla!

Kynnet kynnet jeiii:)

Mä oon ihan innoissani. Mulla on kivat kynnet varmaan ekaa kertaa elämässäni! Oikeesti, jes, nää on siistit! Siis. Mulla on sellanen paha tapa. Ei, mä en pureskele kynsiä. Mä kynsin kynsiä. Tai siis, jos mun kynteen tulee pienikin särö tai epäsileys tai halkeama, en pysty antaa sen olla. Vaan mä räplään sitä kynttä kunnes saan sen suht tasaiseksi. Ja kukaan ei oo koskaan totuttanut mua kynsiviilaan. En oo jotenkin oppinut sen ahkeraksi käyttäjäksi. Ja tällä tyylillä en ole paljoo kynsisaksiakaan tarttenut, olen primitiivisellä tavalla pitänyt huolen ettei kynnet pääse kasvamaan liian pitkiksi. Välillä, joskus hyvin harvoin, olen yrittänyt vähän kasvattaa kynsiä, mutta eihän siitä ole mitään tullut. On mahdotonta pysyä erossa rosokohdista.

Munasynttäreillä Hanie sai mut kokeilemaan pitkästä pitkästä aikaa kynsilakkaa. Ja voi että kun olo tuntui niiiiin naiselliselta! Niin tyttömäiseltä. Se oli kivaa:) Siitä sain kipinän. Halusin kokeilla vähän kasvattaa kynsiä pidemmiksi. Tosissani. Ja olen sinnitellyt aika pitkään nyt, ei se nimittäin ole helppoa ollut. Ja nyt etenkin mun vasemman käden kynnet on aivan mahtavat!! Niin coolit. Niin hienot. Lakkasin ne tänään läpinäkyvällä, ja ne oikein kiiltää. Mä alan pikkuhiljaa ymmärtää niitä mun tuttuja, jotka on täysin hurahtanu geelikynsiin. Tää vaan tuntuu niin makeelta! Siis mulla on kivat kynnet! Niin sileät. Niin kiiltävät. Ja pidemmät kuin koskaan ennen. Oikeassa kädessä on yksi musta lammas. keskisormi. Se oli niin sairaan lohjennut, että päätin pitää sitä omana helpotuskyntenäni, ja pahimman kynnentasoitushimoni iskiessäni olen näpertänyt sitä. Mutta nyt mulla on oikeesti konkreettinen tunne siitä miksi kannattaa koittaa päästä siitä tavasta lopullisesti eroon. Kattokaapas, pistän kuvan. Eihän ne teidän tavallisten pitkäkyntisten mielestä mitää pitkät oo, mutta mulle ne on pitkät. Pitkät ja hyväkuntoiset ja hianot <3 onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhJJBYsNc4NPVT_xuQWbXqkMP-kjKWpLE-GBif2H0A1aVo93aBRPE-Eq7lJSVFshWot2bJyaQo6Tv46DKbltD-vqOvp8RFt4qplR17enc812xdlhXqhREajS87xcC-D8ho2oeOj3UGn/s1600/kynnet.jpg">

Blogielämän vallankumous!

Mun blogielämäni on kokenut viime aikoina vallankumouksen. Mä olen intoutunut bloggailemaan itse sekä lukemaan toisten blogeja. Niimpä päätin myös, että laajennan tätä blogia, keksin hyvän terminkin, tämä on tästä eteenpäin "elämäntapablogi". Siis blogissa kerron kaikennäköistä elämääni liittyvää, toki käsityöt ovat yksi osa elämääni ja niimpä pysyvät mukana, mutta tästä eteenpäin niiden rinnalle tulee paljon muutakin. Muutoksen kunniaksi blogi saa myös uuden ulkonäön:) Bannerikin on suunnitteilla, mutta sitä varten tarvitsen vähän Suomea jalkojeni alle (Hanie kato heti osasin käyttää sun hienoa sanaa!).

Vanhaa kässäblogianihan pidin lähinnä siksi, että itselle jää talteen kuvat töistä. Blogista olin kertonutkin vain omalle perheelle ja muutamalle kaverille. Uudituksen myötä toivottavasti lukijakuntakin laajentuu, ja niimpä toivotan tervetulleiksi kaikki uudet lukijat! Katsotaan mihin suuntaan tämä lähtee menemään:)

Herkkupöytä

Tässä kuvassa synttärisankarit ja herkkupöytä. Päätimme että täytekakkua emme tee, koska munat saivat korvata sen. Lisäksi päättelimme että muut herkut ovat kuitenkin suositumpia kuin kakku. Ja niin olivatkin, herkut menivät hyvin kaupaksi:) Näyttävimmät ovat ehdottomasti Hanien uusissa pääsiäismuffinssivuoissa tehdyt sitruunamuffinssit, jotka saivat vielä tiput koristeikseen. Ne on hianot:) Kestää muuten 2000 käyttökertaa noi muffinssivuoat, siinä saa vähän leipoa:D

Sukulaismunasynttärit:)

Vietimme 27.3. Hanien ja Peetun luona yhteissynttäreitämme eli munasynttäreitä eli TPH-59v-synttäreitä. Suurin panostuksemme synttäreihin oli jokaiselle vieraalle tehdyt henkilökohtaiset suklaamunat. Ja voin sanoa, että munien tekeminen vaatii aikaa, suklaata ja kyyneleitä:D Ei ollutkaan ihan niin helppo ja nopea homma kun aluksi luultiin, mutta tulipahan tuloksesta ainakin hieno. Munakori sisälsi sellaisen kivan leikin, että jokainen vuorollaan haki omalla nimellään varustetun munan ja luki ääneen muna sisällä olleen tehtävälapun. Tehtävät olivat erilaisia, mutta kaikki liittyivät meihin synttärisankareihin. Oli tietovisailua, edjektiivitarinaa, postiivilappuja, runonkirjoittamista ja hierontaa:D Synttärit olivat ihan superonnistuneet ja kivat ja mahtavat ja ihanat, ja olivatpa muuten ensimmäiset sukulaissynttärit minun kohdallani:) Oli kivaa<3